Sam Yoi Rod ja joulu

Joulukirkko jäi väliin mutta samoihin aikoihin vierailimme luonnonpuiston kaivokseen tehdyssä temppelissä. Jouluaattona suunnistimme luolille, eikä ollut ihan helpon takana. Aluksi kiipesimme ensin 500 m vuorelle, sitten tultiin samanverran alaspäin. Saavuimme rannalle, josta lähti polku vuoren päälle, jossa luola temppeleineen sijaitsi, 427 m luki opastaulussa. Täytyy myös muistaa, että lämpöä oli jonkin verran eli kiipeäminen kävi oikeasti työstä.

Vaiva ei mennyt hukkaan, temppeli joka oli rakennettu vuoren sisään oli todella hieno. Aurinko paistoi sisään katosta ja tuli ihan kirkollinen olo, vaikka se olikin Buddha-temppeli.

Paluumatkalla tyhjeni skootterinrengas ykskaks. Vauhtia oli 60 km/h ja vielä mutkassa mutta hyvällä tuurilla mopo pysyi pystyssä vaikka liukastelikin pahasti. Pysähdyimme ja pian tuli itävaltalainen mies paikalle ja hommasi meille kyydin avolavalla korjaamolle. Pari muutakin ihmistä pysähtyi kyselemään, josko tarvittais apua. Se on täällä mukavaa, että ihmiset on auttavaisia ja valmiita heti auttamaan. Toki siitä avusta pitää paikallisille jotain maksaa mutta pienistä summista on kysymys.

Joulupäivänä söin oikein suomalaisen joululautasen. Aika huikea tunne kun kohta kolme kuukautta on syönyt kanaa ja kalaa riisin kera noin pääsääntöisesti. Nyt sitten lähes kilo erilaisia laatikoita, kinkkua, ruisleipää ja muita vastaavia. Kevyintä oli rosolli!
Hyvää oli mutta jatkoin vaivasi loppupäivän ja oli melko raskas olo.
Joulun tunnelmaa on luonut Jouluradio, jota olemme ahkerasti kuunnelleet netistä.