Buddhalaisessa maassa kun ollaan, niin jostain syystä apinat ovat heille pyhiä ja tärkeitä. Temppeleissä niitä pyörii aina ja ilmeisesti vuorilla ja ylipäänsä kaupungin ulkopuolella.
Kauempaa katsottuna ne näyttävät viehättäviltä ja leikkimieltä pikkukavereilta. Lähellä ne muuttuvat kirppuisiksi ja epäluotettaviksi varkaiksi. Ne ovat myös tottuneet saamaan turisteilta ruokaa. Ensi tapaamisella lähdimme melkein juosten karkuun, kun Minna etsi laukustaan puhelinta ja kymmenistä apinoista koostuva lauma luuli hänen etsivän sieltä pähkinöitä ja tulivat yhdessä saaliinjaolle.
Merivesi on lämmintä ja aallot matalia. Olisi ihana pulahtaa mereen noin vain, ex tempore.
Ikävä kyllä siellä vaanii sangon kokoisia meduusoja eri syvyyksissä valmiina polttamaan ihon karrelle. Niitä on vielä erivärisiä ja mitä vahvempi väri sitä polttavimpiin kosketus. Monet uivatkin vaatteet päällä, onkin aivan sama, kun vesi ja ilma ovat yhtä lämpimiä, jotain reilut 30 C.
Me on uitu altaassa, meduusa-kausi menee kyllä ohi syksyn mittaan. Vesi on myös aika sameaa täällä, odotellaan kunnes päästään kirkkaimmille vesille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti